Apua, olohuoneessani muhii katastrofi!Juuri tämä oli ensimmäinen ajatukseni, kun havaitsin erään viherkasvin lehden alapinnalle kurkistaessani lehden pinnalla pieniä punertavia pilkkuja. Taisteluni parvekkeella riehuneita vihannespunkkeja vastaan oli vakuuttanut minut siitä, että vastassa on varsin kiusallinen ja ärhäkkä vihollinen. Siksi tiesin heti, ettei taistelusta tulisi tälläkään kertaa välttämättä helppo. Päätin kuitenkin koota ajatukseni ja tarttua härkää sarvista.
Mikä on vihannespunkki? Wikipedian mukaan vihannespunkki (Tetranychus urticae) on punkkien lahkoon kuuluva hämähäkkieläin. Epävirallinen nimi kehrääjäpunkki juontuu punkin kehräämästä seitistä, josta se on helppo tunnistaa. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä ja alle 0,5 mm:n pituisia. Kotipuutarhassa ne ovat yleisiä tuholaisia. Vihannespunkin tunnistaa Wikipedian mukaan myös kasvin oireilusta. Jos kasvin lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, syynä voivat olla vihannespunkit. Nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät Wikipedian mukaan yleensä lehtien alapinnoilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Myös tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä voi löytyä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon. Vihannespunkista eroon - neuvoja Seuraavaksi etsin tietoa, miten viherpunkista pääsee eroon. Wikipedian mukaan vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä, kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Tämä ei kuitenkaan meidän tapauksessamme ole kovin helposti toteutettava asia. Wikipediassa neuvottiin myös, että varsinkin lehtien alapintojen sumuttaminen säännöllisesti vedellä on kannattavaa. Tämäkään ei onnistu, koska olen sen verran toisaikainen kasvienhoitaja, etten pysty sellaiseen säännöllisyyteen, josta olisi apua tässä tilanteessa. Sitä paitsi sumuttelu on lähinnä ennaltaehkäisevä toimenpide ja minulla oli jo sota valloillaan. Wikipedian mukaan vihannespunkkien valloittama kasvi tulisi poistaa heti muiden joukosta, ettei tartunta leviä. Kasvin voi tämän jälkeen käsitellä torjunta-aineella, sumuttaa kunnolla ja pitää muutaman päivän ajan karanteenissa. Kesäisten kokemusten perusteella olin varsin skeptinen, mitä torjunta-aineisiin tulee. Parvekkeella ne eivät auttaneet. Epätoivo alkoi vallata mieleni.
Hyvä vinkki löytyy Lopulta löysin netistä vinkin, jota päätin kokeilla. Ohje kuului seuraavasti: "Useat tuholaiset lähtevät saippualiuoksella pois, joten suihkuta tätä kasvien kaikkiin osiin huolellisesti. Anna saippuan vaikuttaa jonkin aikaa ennen kuin huuhtelet kasvit. Kasvit kestävät hyvin kuumaakin vettä (alle 60 asteista) mutta tuholaiset sen sijaan kuolevat kuumassa vedessä. Voit kokeilla myös kuumaa vettä torjumiseen." Päätin yhdistää saippuan, veden ja lämmön rajulla tavalla. Laitoin ämpäreihin ja suureen saaviin kuumaa vettä ja tein vahvan mäntysuopaliuoksen. Sitten upotin huonekasvin kokonaan ruukkuineen päivineen veden alle. Laitoin päälle vielä muovipussin, että oikein hautuu. Pidin kasveja tällä tavalla veden alla tunnin, pari. Korkeammat kasvit upotin veteen niin, että ruukku peittyi. Suihkuttelin lehdet kuumalla vedellä ja pistin vielä pussit lehtien päälle, että on oikein kosteaa. Nyt odottelen tuloksia. Kasveista yksikään ei ole vielä näyttänyt minkäänlaisia kärsimisen merkkejä kuuman veden vuoksi. Päinvastoin ne näyttävät entistä pirteämmiltä. Jos tämä keino näyttää toimivan, niin toistan sen vielä uudelleen kahdesti, viikon välein. Nähtäväksi jää, kuinka käy. |
|